keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Kuperkeikkoja kuralätäkössä,
kärrynpyöriä kaatosateessa.

Kevättä, kuulethan, kevättä!

torstai 23. huhtikuuta 2015

Unelmia (Siivet)

Rantakallioille murtuva meri
kuiskaili pienen tytön päähän
unelmia täydellisestä elämästä.

Todellinen elämä toi täydellisen elämän.
Todellinen elämä rikkoi täydellisen elämän.

Nyt vain lokki todistaa aaltoja.
Me muut kasvatamme siivet uusiin unelmiin. 

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Jäidenlähtöä odotellessa


Rannan pusikossa taivutan suoraa pajunoksaa,
ihailen sileää pintaa
ja lupaan palata tekemään siitä pillin.

Kun siinä elämä taas virtaa.

Irrotan.
Oksaan jää sievä kaari. 

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Grafeeni

Täytyy olla pinta niin kova
ettei mikään satuta, etten mitään satuta.
Ja kuitenkin niin ohut
että lämpö tulee läpi.

Jos eläisivät, olisivat ritarit kateellisia
kun näin kevyen haarniskan olen päälleni suihkuttanut.

Sen jossa sydänten sähköiskut minua hyväilevät. 

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015


Niin.

Lenkkipolun varrella
ojanpohjan reunalla
vihreiden huulien välistä
kevättä haisteleva keltainen kieli.

Kuin.

Voi onko liian kylmä?
Älä nuolaise vielä!
Maistele ja haistele!

Ei meillä ole niin kiire että antaisimme sydäntemme jäätyä.

Kevät tulee kyllä. 

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Finders Keepers


Ei minulta mitään ole kadonnut,
ei edes haluni etsiä.

Kuinka pitkään kestää tajuta
että se minkä löytää
on juuri se mitä on etsinyt?

Ikuisuuden.

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Välitykset

Tästä kuplasta on kadonnut pakki ja jarrut.
Siirrän vaihdekeppiä vaihteelta toiselle,
hitaammin, nopeammin, kaasulla säädellen,
välillä alamäissä vapaalle päästäen.

Kunhan ohjaan sinne minne haluan
niin pääsen eteenpäin. 

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Minuun tais iskeä moinen,
kielensyöjäloinen!
Kun en tiedä mitä sanoa,
vaan täytyy aatteet anoa.

Piilosta kaivaa esiin,
tummeneviin vesiin,
se mitä pidättelee,
mitä elättelee.

Avaa mulle elämä,
sinä merenelävä.

Sanoa suoraan se mitä haluan, halua!

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Runo rakkaudesta

Se on tuo rakkaus vähän sellainen juttu,
että mitä useampaan kertaan sen kokee,
ja menettää,
sitä varovaisemmin sen antaa taas itsensä vallata.

Ensin oli kahdeksan vuotta.
Sitten tuli yhdeksän päivää,
joka kääntyi kymmeneksi kuukaudeksi.

Minulla on loppuelämä
ja siinä liian vähän päiviä hukattavaksi.

Sano sinä saako sinuun rakastua!

torstai 12. helmikuuta 2015

Ryömin sammutuspeitteen alta 
hiukset yhä savuten. 
Palohaavojani nuollen 
haluan syttyä uudelleen.